Tänään Helsingin sanomat nosti aiheen esiin pääuutisenaan.
Nyt kun olen päivän meuhkannut Twitterissä sekä perustulosta että eläkkeiden rahoituksesta, on ilmeisesti pakko lunastaa aikoinaan antamani lupaus.
Kuten vuosi takaperin kirjoitin, meillä oli noin 1,2 miljoonaa vanhuuseläkeläistä ja eläketurvaan kului vuonna 2011 23,2 M€. Nyt tämä summa ylittää jo työikäisiltä kerättävät eläkemaksut. Keskieläke vuonna 2015 oli noin 1600 €/kk.
Suomen eläkemalli on ns. osittain rahastoiva, jossa noin 1/5-osa eläkemaksuista rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten ja 4/5-osaa käytetään suoraan nykyeläkkeiden maksuun. Koska meillä on pienenevät ikäluokat, eläkkeiden maksurasitus kasvaa erityisesti nuorten osalta kaikenaikaa. Jo nyt palkkasummasta noin 24% menee eläkkeiden rahoittamiseen.
Mikä sitten keinoksi, ettei nykymalli vie kohta kaikkia rahojamme? Ratkaisu on ns. varhaisen rahastoinnin malli. Mitä aikaisemmin eläkkeiden rahastointi aloitetaan, sitä enemmän korkoa korolle -periaate tuo helpotusta maksuihin. Nykyisellään eläkemaksuja alkaa kertyä, kun henkilö alkaa saada palkkatuloa. Aikaa rahastoinnille menetetään siis 17- 25 vuotta riippuen siitä, missä iässä työelämään siirrytään.
Jos rahastointi tehtäisiin heti lapsen syntymän hetkellä, sijoitettu raha tuottaisi korkoa korolle 65 vuotta. Paljonko rahastoitava summa pitäisi olla, että yhteiskunta voisi taata kansalaisilleen säällisen eläkkeen?
Tutkimusten mukaan osakket ovat pitkän päälle paras ja tuottavin sijoituskohde, kunhan huolehtii maantieteellisestä ja toimialahajautuksesta. Pörssiosakkeet ovat ainoa sijoitusmuoto, jotka varmasti antavat positiivisen tuoton millä tahansa aikajaksolla, jos sijoitusaika on vähintään 30 vuotta. Ja ajallisen hajautuksen avulla tuotto on tätäkin varmempi.
Pörssi on tuottanut reaalisesti viimeisen 200 vuoden aikana keskimäärin 8% per annum. Kirjoitin joku viikko sitten postauksen, jossa Helsingin pörssi on myös 2000-luvulla tuottanut suunnilleen saman. OMXH25 GI -indeksin nimellistuotto on ollut korkoa korolle 8,27% vuodessa helmikuusta 2002 helmikuuhun 2016. Inflaatio samana aikana on ollut noin 1,4 % per annum. Reaalituottoa siis vajaa 7%, vaikka jaksolle mahtuu 1930-luvun tasoinen pörssiromahdus.
Jotta ollaan varovaisia, pudotetaan tuottotavoitetta vielä tuostakin. Käytetään tuottotavoitteena vaikkapa 5% per annum. Todettakoon, että nykyinen elärahastojen tuottovaade on 4% vuodessa.
Tällöin syntymähetkellä sijoitettu 20 000 € mahdollistaa 65-vuotiaana nykyarvossa 2000 €/kk eläkkeen noin 112 vuotiaaksi.
65-vuotissynttäreillä rahaston arvo nykyrahassa on 454000 €. Tietenkään eläke ei saa olla kiinni siitä, satuitko syntymään sijoittamisen kannalta optimiaikaan vai juuri ennen romahdusta. Siksi nämä rahat kannattaa kerätä yhteiseen eläkerahastoon, josta tasataan näitä vaihteluita. Ja ennenaikaiselle eläkkeelle joutuvien eläkkeet voidaan hoitaa niillä rahoilla, jotka säästyvät ennen 112 vuoden ikää kuolleilta. Tällaisen rahaston hoitokulut olisivat kuitenkin vain murto-osan siitä, mitä nykyinen eläkeyhtiöiden verkosto meille maksaa.
Entä jos joku on sitä mieltä, ettei tuo 2000€/kk ole hänelle riittävä eläkkeen määrä? Tällöin henkilö voisi aivan vapaaehtoisesti ja itse säästää itselleen paremman eläkkeen. Minkä takia yhteiskunnan pitäisi rahoittaa ihmisille ansiosidonnainen sosiaaliturva? Kyllä yhteiskunnan järjestämänä täytyy riittää perusturva, Mikäli joku haluaa enemmän, voi aina itse säästää tai maksaa siihen soveltuvan vakuutuksen.
Paljonko yhteiskunnan sitten täytyisi tällaiseen rahastoon panostaa: Lapsia syntyy nykyään alle 60000 vuodessa. summa olisi siis 1,2 Mrd€/vuosi, kun nyt eläkkeitä varten joudutaan keräämään reippaasti yli 20 Mrd€/vuosi.
Säästöä yhteiskunnalle syntyisi karkeasti tuo 20 Mrd€/vuosi siinä vaiheessa, kun eläkemalli olisi täysin toiminnassa.
Lähivuosina ei tästä tietenkään olisi apua, koska nykyeläkkeetkin on rahoitettava.
Panostettava summa on jopa jonkin verran pienempi, kuin nyt maksetaan lapsilisiä. Jos yhteiskunnalla ei ole nyt varaa panostaa ylimääräistä 1,2 Mrd euroa tähän eläkejärjestelmään, voisiko lapsilisät konvertoida tällaiseksi rahastoksi? Kysehän on samojen lasten hyvinvoinnin varmistamisesta. Eletäänkö summalla "kädestä suuhun", vai olisiko meillä malttia vaurastua?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti